Search results for "kielellinen erityisvaikeus"
showing 10 items of 12 documents
Left hemisphere enhancement of auditory activation in language impaired children
2019
| openaire: EC/H2020/641652/EU//ChildBrain Specific language impairment (SLI) is a developmental disorder linked to deficient auditory processing. In this magnetoencephalography (MEG) study we investigated a specific prolonged auditory response (N250m) that has been reported predominantly in children and is associated with level of language skills. We recorded auditory responses evoked by sine-wave tones presented alternately to the right and left ear of 9–10-year-old children with SLI (n = 10) and children with typical language development (n = 10). Source analysis was used to isolate the N250m response in the left and right hemisphere. In children with language impairment left-hemisphere …
FIN-LARSP-MENETELMÄN SOVELTUVUUS MORFOSYNTAKTISTEN TAITOJEN ARVIOINTIIN KIELELLISESSÄ ERITYISVAIKEUDESSA
2016
Artikkelissa selvitetään suomen kieleen sovelletun Language Assessment, Remediation and Screening Procedure -menetelmän (FIN-LARSP) käyttökelpoisuutta morfosyntaktisten taitojen arvioinnissa kolmella lapsella (4;1–4;9), joilla on kielellinen erityisvaikeus (KEV). LARSP kehitettiin alunperin englannin kieleen mutta siitä on myöhemmin tehty sovelluksia useisiin kieliin. Nyt esiteltävän pilottitutkimuksen tulokset osoittavat, että tieteellisessä tutkimuksessa FIN-LARSP puolustaa hyvin paikkaansa suomenkielisten lasten morfosyntaktisten taitojen analysointi- ja diagnosointimenetelmänä. Pilottitutkimuksemme tulokset ovat linjassa muiden menetelmien (IPSyn) antamien tulosten kanssa. Lisäksi tutki…
Understanding developmental language disorder-The Helsinki longitudinal SLI study (HelSLI): A study protocol
2018
Background Developmental language disorder (DLD, also called specific language impairment, SLI) is a common developmental disorder comprising the largest disability group in pre-school-aged children. Approximately 7% of the population is expected to have developmental language difficulties. However, the specific etiological factors leading to DLD are not yet known and even the typical linguistic features appear to vary by language. We present here a project that investigates DLD at multiple levels of analysis and aims to make the reliable prediction and early identification of the difficulties possible. Following the multiple deficit model of developmental disorders, we investigate the DLD …
KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS – EI PELKÄSTÄÄN KIELELLISTEN TAITOJEN ONGELMA
2016
Kielellisen erityisvaikeuden ajatellaan olevan ensisijaisesti kielellisten taitojen ongelma. On kuitenkin todennäköistä, että kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy myös ei-kielellisiä vaikeuksia. Tämän artikkelin tavoitteena on luoda katsaus eksekutiivisiin toimintoihin ja prosessointinopeuteen osana kielellistä erityisvaikeutta. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy kognitiiviseen joustavuuteen, inhibitioon, työmuistiin, tarkkaavuuteen sekä prosessointinopeuteen liittyviä vaikeuksia ainakin osalla kielihäiriöistä lapsista. Kielellisen erityisvaikeuden kliinisessä diagnostiikassa ja kuntoutuksessa on syytä huomioida myös ei-kielelliset vaikeudet…
Svårigheter i svenska språket bland elever som har dysfasi
2015
Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan viiden 15-vuotiaan dysfasiaoppilaan ruotsin kielen opiskelua. Oppilaat ovat erityisluokalla ja opiskelevat ruotsia 1-2 tuntia viikossa. Tutkielmassa tarkasteltiin, mitä mieltä oppilaat ovat ruotsin kielestä sekä sen opiskelusta. Tarkoituksena oli myös selvittää oppilaiden ruotsin kielen osaamista ja suhtautumista siihen. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2013 keväällä. Tutkimusmetodeina olivat oppilaiden ja opettajan haastattelut ja keskustelut sekä opetuksen seuraaminen. Tutkimuksessa selvisi oppilaiden heikot ruotsin kielen taidot sekä heidän asenteensa ruotsia kohtaan sekä opettajan käyttämät metodit opetuk…
Sanataide ja erityistä kielellistä tukea tarvitsevat oppilaat : tapaustutkimus Vantaan sanataidekoulun ryhmästä
2017
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, minkälaisia erityistarpeita kielellisten oppimisvaikeuksien kanssa elävillä lapsilla ja nuorilla on sanataiteessa ja miten sanataideopetuksessa voitaisiin parhaiten vastata näihin tarpeisiin. Tutkimuskohteeni on Vantaan sanataidekoulussa kokoontuva erityistä kielellistä tukea tarvitsevien lasten sana- taideryhmä, jonka toimintaa havainnoin kevätlukukaudella 2017. Tutkimukseni pohjautuu tekemiini havaintoihin, ryhmän ohjaajan haastatteluun, oppilaiden vanhemmille tehtyyn kyselyyn sekä alan tutkimuskirjallisuuteen. Tut- kimukseni on laadullinen ja sen teoreettinen viitekehys on monitieteinen. Se keskustelee niin neuropsykologian, kasvatus- ja käyttäytymi…
The role of linguistic and cognitive factors in emotion recognition difficulties in children with ASD, ADHD or DLD
2020
Abstract Background: Many children with neurodevelopmental disorders such as autism spectrum disorder (ASD), attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) or developmental language disorder (DLD) have difficulty recognizing and understanding emotions. However, the reasons for these difficulties are currently not well understood. Aims: To compare the emotion recognition skills of children with neurodevelopmental disorders as well as those children’s skills with the skills of their typically developing (TD) age peers. Also, to identify the role of underlying factors in predicting emotion recognition skills. Methods & Procedures: The 6–10‐year‐old children (n = 50) who participated in th…
Developmental pathways of language development : a longitudinal predictive study from prelinguistic stage to outcome at school entry
2017
This research focused on the pathways of development during the prelinguistic stage and from prelinguistic development to later language ability. The first goal was to follow and describe the development of several prelinguistic communication skills during the first two years of life (Studies I and II). The second goal was to examine the predictive relations between this development and language ability and difficulties, as well as memory, up to school age (Studies I, II, and III). The third goal evaluated the feasibility of parental screening in identifying children at risk for language and communication difficulties (Studies I, II, and III). Prelinguistic skills were followed with a paren…
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) ja sosiaalinen toimintakyky : tutkimus sosiaalisen kuntoutuksen merkityksestä
2014
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kielellinen erityisvaikeus (SLI) on yhteydessä aikuisiän saavuttaneiden sosiaaliseen toimintakykyyn, kuinka kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa heidän arkeensa ja sosiaaliseen toimintaan sekä kuinka sosiaalista toimintakykyä voisi kuntouttaa. Tutkimuskysymyksenä on: Miten ja missä määrin kielellinen erityisvaikeus on yhteydessä henkilön sosiaaliseen toimintakykyyn? Tutkielman aineisto on kerätty kyselylomakkeella (N=75) keväällä 2012 Onerva Mäen koulusta vuosien 1989–2011 aikana päästötodistuksen saaneilta koulun entisiltä oppilailta, joilla on ollut kielellinen erityisvaikeus. Tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen ja aineiston analysoinnissa kä…
Esteettömyys digitaalisissa ympäristöissä kielellisten erityisvaikeuksien näkökulmasta
2019
Digitalisoitumisen myötä monet arjessa tarvittavat tiedot ja palvelut ovat siirtyneet teknologiaympäristöihin, joiden käyttö vaatii digitaalista lukutaitoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin digitaalisten ympäristöjen esteettömyyttä sellaisten nuorten näkökulmasta, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia (SLI). Tutkimus pyrki osallistamaan näitä nuoria digitaalisten palvelujen suunnitteluun. Digitaalisiksi palveluiksi valittiin mielen hyvinvointia edistäviä sivustoja, sovelluksia ja pelejä, koska SLI-nuorilla on todettu muita useammin mielen hyvinvoinnin pulmia. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten digitaalisten ympäristöjen esteettömyys ilmenee tutkimukseen osallistuneiden SLI-nuorten puheissa…